mä oon tehnyt tasan 9 blogia mun elämän aikana ja kaikki on jotenki karsiutunu aina. mulla ei kai oo ollu motivaatiota ylläpitää mitään mikä edes yhtä ihmistä kiinnostaa, ja jos unohan päivittää yli kahteen viikkoon, nolostun niin paljon etten enää uskalla kirjottaa sinne. mut nyt mä ajattelin kerrankin olla tosissani tän kanssa. tartten jotain mikä pitää mua ajan tasalla ees jotenkin.
en ikinä oo osannu kertoa ittestäni mitenkään erikoisesti, mut suurimmat teemat mitkä pyörii tän ympärillä on mun mielenterveysongelmat ja niitten seuraukset. mulle on diagnosoitu vakava masennus, voimakasta ahdistusta, emetofobia ja lievää anoreksiaoireilua. mä haluun kuolla useempana päivänä kun mä en halua ja mun keho näyttää ilmeisesti kauniimmalta ku iho on rikki ja verta vuotaa lakanoille. mä opiskelen mutten oo tehny sitä vakavasti kuukausiin. välillä mä unohan pyykit koneeseen yli 2 tunniks. mun huone näyttää huumeluolalta vaikka mä en ikinä vetäiskään huumeita (paitsi silloin kun mä haluan unohtaa, mutten ikinä uskaltais). puolet opintotuesta menee varmaan tupakkaa. panikoin satunnaisesti. välillä mä itken ja joskus oon niin turta et istun bussissa liian pitkään ja päädyn paikkoihin joita en tienny et on ees olemassa. mä rakastan luontoa ja toivon et merenneitoja olis olemassa. tiiän tyhmiä faktoja joita tiputtelen sinne tänne et kuulostan fiksulta. (ankeriaat voi ryömiä jopa 200 metriä maalla kunhan niitten iho vaan säilyy kosteena.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti